Kuopasta valoon

21.2.18



Moikka! Viimeinen viikko on ollut taas aikamoinen. Terveyden kanssa on saanut viime vuosien aikana kamppailla aikamoisen paljon ja moni asia on selkiytynyt ja parantunutkin jo, mutta yksi pitkäaikainen vaiva haluaa muistutella olemassaolostaan taas kovemman käden kautta. Maha on vaivannut minua rajummin jo viikon ajan ja voin kertoa, ettei kyseessä ole mikään pieni kipuilu, vaan kokonaisvaltainen heikkous ja huonous, kun maha ei ole kunnossa. Söin tänään ensimmäistä kertaa kunnolla viiteen päivään ja se oli sellainen kokemus, että huhhuh! Vieläkään ei todellakaan ole terve tai normaali olo, mutta olen onneksi ottanut edes askeleita parempaan suuntaan. Tiedän, ettei tämä vaiva hetkessä parane, mutta jos edes täältä syvimmästä kuopasta taas pääsisi ylös niin olisin oikein onnellinen.


Tällä hetkellä sää on sen sijaan mitä mainioin. Huomaa heti, kuinka mieliala paranee, kun valon määrä lisääntyy ja aurinko paistaa jo lämmittävästi. Minun pikkuruisella takapihallani on pieni koskematon lumihanki ja olen katsellut sitä ikkunasta. Aurinko saa hangen hehkumaan pieninä timantteina ja kauempana pihassa karisseet pensaat sinnittelevät talven yli. Ilma on puhdasta ja raikasta. Ja ennen kaikkea valoisaa.

Minä nousen kuopastani. Niin kuin olen aina ennekin noussut.

Tiimipostaus | 14 vinkkiä hyvinvointiin

3.2.18

Helmikuun blogitiimipostauksessa päätettiin ottaa osaa hyvinvointihaasteeseen. Tässä jokainen meistä luo omanlaisensa ohjeet hyvinvointiin 14 kohdan listan avulla. Ainostaan ensimmäiset sanat jokaisesta kohdasta ovat yhteisiä, muuten käytämme kukin omaa mielikuvitustamme ja kokemustamme parhaimpien vinkkien antamiseksi teille. Mennään pidemmittä puheitta vinkkien pariin.


Kirjoita päiväkirjaan tai vaikka pelkkään word-tiedostoon ajatuksiasi ja tunteitasi, kun tuntuu pahalta. Itse en ole koskaan oikein päiväkirjaa saanut aikaiseksi kirjoittaa, mutta minulla on word-dokumentti, jonne kirjoitan ajatuksenvirtana mielestäni ulos kaikenlaisia asioita, kun tuntuu pahalta. Ikinä en sitä tekstiä lue, mutta säästän jutut tiedostoon ja jatkan aina edellisen tekstin perään, kun tarve kirjoittamiselle iskee.

Mene ja tule niin paljon tai vähän kuin itse haluat. Tässä elämässä ei ole mikään pakko tehdä ja suorittaa pää kolmantena jalkana, jos se ei tunnu omalta. Nykyään tehokkuuden ihannointi saa helposti huonon omatunnon, jos ei aina saakaan velvollisuuksia tehtyä ja ei ole viittä harrastusta, jossa loistaa. Jos taas haluat tehdä paljon asioita, sekin on ihan sallittua ja silloin kannattaa antaa mennä. Mutta jokaisella meistä on omanlaiset elämämme ja erilaiset olosuhteet, joten ei kannata vertailla liikaa toisiin.

Nauti ruoasta. Älä laske kaloreita, mieti ravintopitoisuuksia ja pohdi terveellisyyttä. Ainakaan liikaa. Välillä on hyvä syödä sitä mitä haluaa ja nauttia hyvästä mausta.

Hymyile ihmisille ja he todennäköisesti hymyilevät sinulle takaisin. Hyvän jakaminen luo hyvää. Aina ei kuitenkaan tarvitse olla hyväntuulinen, jos jokin tuntuu pahalta. Silloin voi antaa itselleen luvan olla nyrpeänä ja allapäin. Mutta negatiivisuuteen ei saa jäädä liian pitkäksi aikaa!

Katso juuri sellaisia sarjoja ja elokuvia kuin haluat. Tai jos et tykkää telkkarin tuijottamisesta, älä katso mitään. Minun mielestä trendien harjalla pysyminen on niin turhaa, tässäkin asiassa. Jos jostain hehkutusta saaneesta sarjasta saa itselleen hyvän vinkin niin totta kai silloin kannattaa viettää aikaa tuotoksen parissa, mutta jonkin sarjan katsominen vain sen takia "kun kaikki muutkin" on turhaa. Itse en esimerkiksi tykännyt Breaking Bad -sarjasta, vaikka sitä on hehkutettu todella paljon. Sen sijaan supersuosittu Game of Thrones upposi itseenikin.


Syö enemmän kasviksia. Olemme niin tottuneita lihan kuluttamiseen, että kun yrittää alkaa vähentää sen käyttöä, kohtaa oikeasti suuria vaikeuksia. Se tuntuu niin hassulta, sillä liha on yksi raaka-aine muiden joukossa, mutta silti se on saanut niin suuren jalansijan suomalaisessa ruoassa ja sen käytön vähentäminen herättää suuria tunteita. Liha ja varsinkin laadukas liha on todella hyvää, sitä en kiistä, mutta sen liiallinen käyttö ei ole hyväksi meille itsellemme eikä maapallolle, joten kannattaa välillä edes kokeilla kasvisruoan syömistä. Itse ainakin olen saanut ruokavaliooni monipuolisuutta, kun olen tutustunut uudenlaisiin kasviksiin ja ruokalajeihin. En itsekään voi sanoa todellakaan olevani mikään vegaani, mutta syön pääosin aika kasvispainotteisesti, minkä ansiosta ruokavalioni on monipuolistunut. Ehkä vähän hassua, mutta olen alkanut syödä enemmän esimerkiksi kalaa, kun olen vähentänyt punaisen lihan käyttöä, mikä on vain pelkästään hyvä juttu terveyden kannalta. Makumaailman avartaminen kannattaa!

Näe maailmaa joko lähelläsi tai kaukana. Uusia paikkoja löytyy niin kotinurkkien tienoilta kuin kaukomailta. Itse tykkään reissata, mutta esimerkiksi Aasiaan tai Afrikkaan meneminen ei tällä hetkellä innosta yhtään. Olen reissannut tähän asti vain Euroopassa ja minusta tuntuu, etten ihan heti ole maanosalta poistumassakaan. Täällä on niin paljon nähtävää.

Halua jotain oikein kovasti. Kun sinulla on unelma, jota kohti mennä, tuntuu elämä merkitykselliseltä.

Anna enemmän kuin otat. Se on välillä hankalaa, mutta ainakin ajatuksen tasolla tämän muistaminen on tärkeää. Toisten auttaminen ja huomioiminen on olennaista, sillä me elämme yhdessä tätä elämäämme täällä. Ja kun olet auttanut muita, todennäköisesti saat apua silloin kuin itse sitä tarvitset.


Työskentele omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Aina se ei ole helppoa, mutta päättäväisyyden avulla voi saavuttaa suuriakin asioita. Itselläni suurin koitos on tällä hetkellä gradun kirjoittaminen, eikä sen tekeminen ole todellakaan mitenkään luontaista minulle, mutta olen päättänyt tehdä sen ja vielä jonain päivänä se tulee olemaan valmis, vaikka välillä meinaan vaipua epätoivoon.

Löydä elämästä ne omat vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Jos et osaa jotain, etkä ole kiinnostunut taidon kehittämisestä, unohda asia. Jos taas jokin ei luonnistu vielä kovin hyvin, mutta olisit kiinnostunut parantamaan osaamistasi, tee työtä haaveesi eteen.

Juo paljon vettä. Vesi vanhin voitehista, niinhän sitä sanotaan. Vesi puhdistaa kehoa ja virkistää varsinkin aamuisin nautittuna. Itsekin pitäisi aina välillä muistaa juoda enemmän vettä.

Luo jotain uutta. Oli se sitten runo pöytälaatikkoon, erilainen pukeutumistyyli tai persoonallinen valokuva, omien tottumusten rikkominen on hyvin virkistävää. Ehkäpä haluat jakaa oman luomuksesi ja joku toinen saa inspiraatiota siitä!

Tee asioita joista nautit! Rakasta itseäsi ja läheisiäsi! Lepää tarpeeksi! Riko odotuksia, joita meihin kohdistetaan!


Käyhän lukemassa muidenkin tyttöjen laatimat vinkit ja ota niistä toteuttavaksi juuri sinulle kaikkein tärkeimmältä tuntuvat. Omaan hyvinvointiin panostaminen kannattaa aina.

Anniina / Heli / Jenny / Sini

Tammikuun loppu

31.1.18



Tältä se näyttää kaikessa karussa kauneudessaan.

Herkuttelua Helsingissä

28.1.18

Heippa taas! Olen viettänyt lomaviikkoa Antin luona Vantaalla. Ehdin tuossa Milanon reissun jälkeisten parin viikon aikana saada mukavat työ- ja gradustressit aikaiseksi ja oli keuhkokuumeen jälkitautiakin ilmassa, joten ajattelin pienen tauon tulevan tarpeeseen tähän väliin. Saavuin Helsinkiin tiistai-iltana ja siitä lähtien ohjelmassa on ollut Mitä-verkoston tapaaminen, lautapelejä, pakohuonepelin pelaaminen ja vierailu toiselle puolelle Vantaata, mutta ennen kaikkea paljon nukkumista ja Netflixiä. Olo on todella paljon parempi niin henkisesti stressin lieventymisen kuin fyysisesti levon saamisen ja flunssan parantumisen ansiosta. Olen täällä vielä kaksi yötä ja sen jälkeen pitää palata velvollisuuksien äärelle. Jospa sitä uudella energialla jaksaisi graduakin vääntää taas.

Edellä mainittujen juttujen lisäksi olemme juhlistaneet ensi viikolla koittavaa neljävuotispäiväämme käymässä kahdesti ravintolassa. Lisäksi käväisimme nopsaan Taco Bellissä syömässä jaettavan annoksen ja se oli yllättävän hyvää! Mikäs sen parempi tapa juhlistaa yhteistä taivalta kuin ulkona syöminen ja Helsingissä sitä valinnan varaa todella on. Illallispaikaksi valikoitui pitkällisten pohdintojen jälkeen Goodwin Steak House.


Paikka oli oikein tunnelmallinen ja meillä oli kunnolla omaa rauhaa, kun astelimme yläkertaan, jossa ei ollut muita asiakkaita. Alkupaloiksi nautin vehnäleipää ja sienikeittoa krutongeilla ja hyvää oli. Mä nyt olen onnellinen aina kun annan itselleni luvan syödä vehnää, hah.


Pääruoaksi valitsin vegaanisen vöner-pihvin bataattiranskalaisilla ja salaatilla. Kyseessähän on nimensä mukaan pihviravintola, mutta minulle ei pihvi enää uppoa, joten ajattelin kokeilla vöneriä. Suoraan sanottuna ei ollut kauhean suuria odotuksia, eikä vöner kyllä mikään paras maistamani kasvisruoka ollutkaan. Bataattiranskalaiset sen sijaan olivat oikein rapsakoita ja tomaattikastike antoi kasvispihviin hyvin makua. Sinänsä ihan hyvä esitys pihviravintolalta, mutta minä olen kuitenkin vielä jonkin verran nirso kasvisruokien suhteen, niin ei oikein vakuuttanut minua.


Jälkiruoka oli oikein nannaa. Otimme Antin kanssa molemmat crème brûlée -lautaset, jolla oli kolme erilaista makua. Kahvin, vaniljan ja pistaasin makuiset herkut veivät makumaailmasta toiseen, joten tähän oli kiva päättää ateria.

Tänään oli toisen osan vuoro, kun menimme brunssille. Brunssipaikan valinnassa meni myös kauan aikaa ja jouduimme vaihtamaan ensimmäiseksi valittua paikkaa, kun siellä ei ollut enää tilaa. Lopulta päädyimme Kallion Oivan sunnuntaibrunssille.


Oivan brunssilla oli kaksi tarjoilupöytää, joista ensimmäinen täynnä suolaisia herkkuja. Tarjolla oli sämpylää ja croissantteja, leikkeleitä, hummusta ja avokadopestoa, punajuuri-, juures ja pastasalaattia. Lämpiminä ruokina oli munakasta, härkispaistosta, makkaraa, pekonia, lihapullia ja lämmintä perunasalaattia.


Pöydästä löytyi paljon syötävää, vaikka lihoihin ei halunnutkaan koskea. Täytin sämpylän ja kaksi croissanttia yrttilevitteellä, leikkeleillä ja graavilohella. Niin hyvää! Munakas ja salaatit maistuivat myös hyvin, joskin punajuurisalaatti oli niin voimakkaan makuista, että se ei omiin makuhermoihin sopinut niin hyvin. Samoiten härkispaistos oli hieman mautonta.


Makeiden herkkujen pöydässä tarjolla oli tuorepuuroa, jogurttia, mysliä, kastikkeita, mango-tiramisua, sitrus-juustokakkua, suklaakakkua ja pikkuisia smoothie-laseja. En lähtenyt ollenkaan tuorepuuroja ja smoothieita ottamaan, vaan siirryin suoraan herkkuihin. Se taisi kuitenkin olla virhe, sillä mitä Antilta maistoin, olivat molemmat oikein hyviä. Kakut sen sijaan eivät oikein vakuuttaneet. Suolakeksit juustoineen, vaahtokarkit ja viinirypäleet sen sijaan maistuivat hyvin. Kaikkea ei vaan mitenkään jaksanut maistaa, kun ruokaa oli tarjolla niin paljon.

Vähän jäi suoraan sanottuna ristiriitainen olo kummastakin ravintolasta. Paljon oli maukkaita juttuja ja onnistumisia, mutta niitä huonompiakin makuja mahtui sekaan, minkä vuoksi antaisin molemmille paikoille arvosanaksi 3,5/5. Joka tapauksessa oli kivaa käydä herkuttelemassa ja viettämässä aikaa Antin kanssa.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Auringonpilkahdus

8.1.18

Tänä vuonna en tee lupauksia, sillä minulla on ainoastaan yksi tavoite ja se on valmistua tämän kevään aikana. Se tulee vaatimaan hirmuisen määrän työtä, joten olisi kohtuutonta vaatia itseltään kaikkea muutakin sen ohella. Vuodenvaihtumisen kunniaksi viilasin kuitenkin blogia hieman parempaan kuosiin. Vaihdoin taustakuvan neturaalimmaksi harmaaksi ja levensin kuvia. Samalla kävin loppuun vanhojen postausten kuva-asetukset klikkaamalla jokaikisen postauksen kuvan "erittäin suuresta" "alkuperäiseen kokoon". Viimein pitäisi siis olla kaikkien blogin kuvien ajantasalla tämän asian suhteen, joten ehkä ne näyttävät nyt vähän paremmalta.


Samalla kun kävin läpi kuvia poistelin joitakin kuvia, jotka olivat niin huonoja, etten jaksanut katsella niitä enää sekä joitakin postauksia, joissa oli huonolaatuiset kuvat joko siksi että ne olivat liian pieniä tai siksi, että olen ollut surkea kuvaamaan. Lisäksi poistelin joitain postauksia, kun en halua tuottaa kyseisenlaista sisältöä blogiini. Nyt koko blogi on edes vähän tasalaatuisempi, vaikka vieläkin vanhoissa postauksissa on toki ihan surkeita kuvia jäljellä. Hyvää puoli tässä vanhojen postauksen läpikäymisessä on se, että huomaa oikeasti kehittyneensä valokuvaajana. Edelleenkään en väitä olevani hyvä, mutta omalla mittapuullani olen parantunut huimasti.


Nyt on vähän enemmän intoa blogin suhteen, kun sain viilattua tätä edes jonkin verran parempaan kuosiin. Saa vain nähdä, miten tässä keväällä tulee olemaan aika postausten raapusteluun, kun graduahdistus on nyt jo ihan liian korkea. Pitäisi yrittää osata tyhjentää pää kaikista vaanivista ajatuksista esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Jospa tulisi parempi fiilis, kun saisi edes vähän etenemään tätä urakkaa!


Mitä tykkäät blogin uudesta ulkoasusta? Entäpä näistä eilen napatuista talvikuvista? Tehokasta viikkoa kaikille!

Tiimipostaus | Kirje minulle vuoden päähän

6.1.18

On vuoden ensimmäinen lauantai, mikä merkitsee vuoden ensimmäistä blogitiimipostausta. Meillä oli tällä kertaa mielestäni aivan mahtava teema postaukselle, meidän tulee nimittäin kirjoittaa itsellemme kirjeet vuoden päähän. Pidemmittä puheitta kirjeen kimppuun!


Hei Krista!

Sinä elät nyt vuoden 2019 alkua ja olet 26-vuotias. Muuta en voi varmuudella sanoa, sillä edelliset vuodet ovat näyttäneet sen, että vuosi on pitkä aika ja moni asia muuttuu. Minä kuitenkin toivon kovasti, että asut Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla Antin kanssa mukavassa asunnossa, jonne teillä on ollut varaa ostaa uusi keittiönpöytä huonekaluliikkeestä. Toivottavasti olet töissä jossain paikassa, jonne heräät joka aamu mielellään ja mietit, että kaikki opiskelu ja sen aikainen vaiva on ollut sen väärti. Ehkä olet ollut samassa työpaikassa jo kesästä lähtien tai sitten olet ollut jo useammassa paikassa. Toivon, että et ole ollut työttömänä, ainakaan kovin pitkään.

Toivottavasti sinä yhä jaksat olla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, vaikka opinnot niitä eivät enää sinulle samalla tavalla tuputa naaman eteen kuin aiemmin. Ehkä olet löytänyt Helsingistä uusia ihmisiä, joiden kanssa voit keskustella samalla innolla kaikesta tärkeästä kuin YKP-ystävien kanssa. Toivottavasti et ole unohtanut kaikkia niitä ihmisiä, joihin sait viimeisinä yliopistovuosinasi tutustua. Tai no tiedän jo nyt, ettet heitä unohda, mutta toivon, että sinulla on myös aikaa ja halua nähdä heitä ja pitää yhteyttä.

Perheen kanssa kaikki menee varmasti samaan tapaan kuin ennenkin, mutta olet varmasti viettänyt aikaa Pihtiputaalla vähemmän kuin minä vietän nyt. Bussi kuitenkin kulkee Helsingistä Keski-Suomeen, joten olet varmasti käynyt aina välillä perhettä moikkaamassa. Villekin on päässyt jo armeijasta ja on varmasti kasvanut ja kypsynyt entisestään. Toivottavasti vietitte kesällä kahdet juhlat. Villen lakkiaiset ja niin, toivottavasti sinä olet valmistunut ennen kesää ja saanut viettää kesäisiä juhlia ystävien ja sukulaisten kanssa.

Muista, että hiuksia ei värjätä synteettisillä aineilla ja että luonnonkosmetiikan tulee olla ensisijainen vaihtoehto. Et saa syödä vehnää, etkä maitoa ja punaista lihaa tulee pääosin välttää. En tiedä, missä Pallosalama menee, toivottavasti se on edelleen pihassasi uskollisena menopelinä. Et saa hommata uutta autoa noin vain, vaan ajelet Pallosalamalla niin kauan kuin se kestää ja sitten harkitset tarkasti uuden kulkuneuvon ostamista.

Muista valokuvata edelleen, vaikka kuinka olisit kiireinen töissäsi. Työ ei saa olla koko elämä, vaan pitää olla muutakin. Ihmiset ovat elämässä kaikkein tärkeintä. Toivottavasti olet saanut liikunnasta säännöllisen osan elämääsi ja sillä tavoin olet saanut otteen fibromyalgiasta. Ehkäpä sinuun sattuisi silloin vähemmän kuin minuun nyt.

Ennen kaikkea toivon, että olet onnellinen ja että tiedät, mihin suuntaan elämässä mennä. Tällä hetkellä kun tulevaisuus tuntuu niin ennakoimattomalta ja isoja muutoksia on luvassa. Sinähän jo tiedät, miten kaikki meni. Eiköhän kuitenkin parhain päin.

Rakkaudella,
2018 vuoden Krista

Muiden blogitiimiläisten kirjeet löydät näistä linkeistä
Anniina / Heli Jenny / Sini
Proudly designed by Mlekoshi playground