Suomi 100 vuotta

9.12.17

Keskiviikkona oli erityinen päivä koko Suomelle. Rakas maamme täytti 100 vuotta ja ilmassa oli ylpeyttä ja iloa. Minulla ainakin oli todella kiitollinen olo koko päivän. Vaikka täydellistä ei ole täälläkään, on Suomessa kuitenkin niin paljon kaikkea ihanaa ja hyvää, ettei sitä voi sanoin kuvailla, kuinka onnellinen on, että on saanut syntyä juuri tänne. Aina kun päivän mittaan kuului Finlandia jostain, oli kyyneleet herkässä. Minä olen saanut kouluttautua näin pitkälle, yliopistossa on menossa seitsemäs vuosi, olen aina lopulta saanut apua terveydenhuollosta vaivoihini, ikinä ei ole tarvinnut pelätä turvallisuutensa puolesta ja meidän luontomme on maailman kaunein ja puhtain. Siinä on jo monta syytä, miksi sydämessä oli niin rauhallinen ja iloinen olo siitä, että täyteen tuli 100 vuotta itsenäistä elämää täällä Pohjolassa. Historiamme ei ole ollut helpoin, mutta suomalaiset ovat aina tehneet kaikkensa, että tulevilla sukupolvilla olisi paremmat edellytykset elämälle. Minäkin haluan osaltani kouluttautumalla ja työtä tekemällä rakentaa parempaa Suomea. Se on meidän velvollisuutemme, koska olemme saaneet perinnöksemme näin hienon maan.


Ystävämme Sirkku, Ville ja Tuomas järjestivät asunnossaan itsenäisyyspäivän ja kahden vuoden kämppiselämänsä kunniaksi Kommuunigaalan. Päivän aikana laittauduimme ja valmistauduimme Antin kanssa illan juhlallisuuksia varten. Viimein illan hämärtyessä pääsimme pitkään odotettuihin juhliin. Isännät ja emäntä olivat loihtineet yhteen huoneeseen kuvausseinän, jossa minä sitten kuvasin vieraita. Itsekin pääsin joihinkin otoksiin toki mukaan.


Kuten itsenäisyyspäivän juhliin kuuluu, aluksi oli vuorossa kättelyt ja alkumaljat. Niiden jälkeen pääsimme pöydän antimien kimppuun. Tarjolla oli ruisleipäsiä lohella, pastasalaattia, ruisnappeja täytteellä, boolia sekä jälkiruoaksi mustikka- ja suklaakakut sekä kahvia.


Illan aikana poseraattiin kameran edessä useammallakin eri kokoonpanolla. Tässä Mitä-verkoston pitkäaikaisimpia jäseniä.


Viimeisenä kuva seurueestamme, jonka voimin ajelimme Pallosalamalla paikalle.

Ruoan ja valokuvaamisen lisäksi tanssimme valssia vanhojen kappaleiden tahdissa ja katsoimme linnan juhlien kättelyä, vaikka niiden seuraaminen taisi illan tuoksinoissa vähän jäädä kesken. Oli ihana nauttia ystävien seurasta, sillä voi olla, etten useampia heistä näe enää paljoakaan, kun monet lähtevät vaihtoon kevääksi ja minä toivon mukaan valmistun ennen kesää. Muutama kyynel illan päätteeksi tulikin tirautettua, vaikka koskaanhan tulevasta ei voi tietää etukäteen. Eikä nämä ihmiset minusta eroon pääse, vaikka mikä olisi!

Miten sinä vietit Suomen 100. syntymäpäivää?

Tiimipostaus | My day

2.12.17

Vuoden viimeisen blogitiimipostauksen aika on nyt! Tällä kertaa päätimme tyttöjen kanssa tehdä my dayn viime syksyn tapaan. Vaihtoehtona oli joko kuvata video tai tehdä perinteinen postaus kuvilla ja tekstillä. Yritin tehdä yhtä my day -videota tuossa aiemmin syksyllä, mutta siitä sekä sen editoimisesta ei tullut mitään, joten en jaksanut nytkään alkaa säätää videon kanssa, vaan ajattelin ottaa kuvia ja kirjoitella ajatuksia kännykän muistoon päivän mittaan. Koska marraskuussa tapahtui paljon kaikkea, tämä homma vähän suoraan sanottuna vähän jäi aina vain uudestaan, joten tämä päivä kertoo eilisestä 1.12. Taustatiedoiksi kerrottaneen se, että olin viettänyt puolitoista viikkoa Pihtiputaalla gradua ja töitä tehden. Edellisenä päivänä olin ajanut Jyväskylään viikoksi. Päivä ei ollut alkanut niin tehokkaasti kuin toivoin, sillä heräsin seitsemän aikaan, söin aamupalan ja ajattelin ottavani pienet unet, mutta heräsinkin vasta yhdeltä, joten lähtö venähti. Ehdin kuitenkin onneksi Fokuksen pikkujouluihin ja olin unen mailla joskus ennen yhtä. Eikun meikän kelkkaan mukaan sitten vain!


7.53 No ei tää herääminen ees tuntunu niin pahalta mitä illalla (tai yöllä) ajattelin. Mut kyl mä silti jatkan unia kunhan oon käyny siirtää ton auton.


8.05 Hui, olipas siellä kylmä! Kaksi astetta pakkastakin! Tässä tilanteessa huolettaa, ettei oo sitä parkkipaikkaa. Kiva, jos tuo pakkanen tuosta yltyy niin mitä mä teen tuon auton kanssa. En mä voi sitä tuohon vuoropysäköintikadulle enää myöhemmin tänään jättää, kun jos se jäätyy niin sitä on tuossa vähän pakko käynnistellä. Voi hitsiläinen, ku se mun autopaikka vietiin.


8.13 Oli pakko keittää kuumaa teetä, kun tuolla ulkona oli niin kylmä. Mietin aiemmin, että voisi mennä vielä nukkumaan tässä välissä, mutta ehkä mun ei kannata, ettei vaan käy niin kuin eilen.


8.27 Piti nyt ainaki maksaa laskut heti, kun yhdessäki oli menny eräpäivä kauan aikaa sitten, kun olin unohtanut tuon laskun tänne. Ihme, kun ei ollu mitään karhukirjeitä tullu. No hyvä vaan! Nuokin kaksi laskua oli lääkärimaksuja, että ei ole kyllä halpaa sairastaa, kun koko ajan saa olla jotain makselemassa.

9.02 En mä kyllä enää nukkumaan ehdi sittenkään. Luin tuossa yhden tutkimussuunnitelman ja pitäisi yhtä gradua vielä lukea iltapäivän seminaaria varten. Ja pitäisi laittaa Antille menevät tavarat kasaan, kun sen porukat ajaa tästä kohta ohi ja ottaa ne tavarat mukaansa mennessään Vantaalle. Ehkä mä kasaan ne nyt heti.

9.11 Määpäs meen nyt käymään tuolla varastossa vielä tsekkaamassa, onko siellä jotain Antille menevää.

9.18 Onpas tätä tavaraa lähössä paljon...


9.40 Oikeesti tätä tavaraa on ihan järkyttävän paljon. No meneepähän sinne jo valmiiksi, kun jos joutuu keväällä kaiken sinne kuitenkin rahtaamaan.


9.58 Nyt on murot syöty ja YouTubea katottu. Milloinkahan ne Antin porukat tulee? Pitäis suihkuunki vielä keretä ennen seminaaria. Ja lukee sitä yhtä gradua. Ehkä mä luen sitä nyt.

10.41 Nyt ne haki ne tavarat. Äkkiä suihkuun!


11.16 Miten mulle tuli taas näin kiire. No tuttuahan tää on.


11.28 Onneksi pääsin ilmaiselle parkkipaikalle.

11.41 Ehdin syömään, eikä ole edes niin hirveä kiire. Puoli tuntia aikaa.


11.57 En pysty syömään kaikkea. Ärsyttää, kun ruokahalu ei vieläkään ole kovin hyvä.

13.43 Tauko gradusemmassa. Kohta käsitellään mun työtä, hui!

15.16 Johan oli gradusemma! Mun aineisto herätti vilkasta keskustelua ja tuntuu, että oon ihan pärinöissä sen takia. Innostus! Kävin siirtämässä parkkikiekkoa autossa ja nyt pitäisi jatkaa vielä hommia jonkin aikaa täällä Ruusupuistossa.


17.47 Väsyttää! Nyt kotiin.



17.58 Auto oli ihan lumen peitossa. No hyvä, että sataa lunta! Jaksaisikohan sitä kotona vielä tehdä vähän hommia, kunhan on syönyt, kun meni vaan puhumiseksi tuo homma tuolla.

18.22 Kotona! Pakastepizza uuniin ja sängyn päälle makailemaan.


18.39 Pizzaa ja Mad Meniä. ❤

21.15 Tulipas katsottua muutama jakso Mad Meniä. Nyt litteroin vielä hetken, että voi mennä paremmin mielin nukkumaan.


22.01 Joo eiköhän tämä työnteko ollu tän päivän osalta tässä. Vois kattoa vielä Mad Meniä tai ruveta kohta puoliin nukkumaan. Joka tapauksessa lopettelen tämän my dayn tähän, kiva kun olit mukana!

Pääkaupunkiseudulla

27.11.17

Pari viikkoa sitten olin Antin luona käymässä Vantaalla. Poikaystäväni kun sai kämpän sieltä ja lopulta myös kauan kaivatun työpaikan Helsingistä. Pitihän sitä siis lähteä katsastamaan kämppää ja shoppailemaan sinne kaikkea tarpeellistä. Kaupoissa tulikin kierrettyä, kun piti ostaa uusi parisänky ja Ikeasta ihan hirveä läjä kaikkea keittiönpöytää ja paria tuolia myöten. Lopulta tavaraa oli niin paljon, että ei mitenkään kyetty julkisilla niitä viemään kotiin, joten piti jättää osa ostoksista kuljetuspalveluun. Se oli kyllä ihan fiksu päätös.

Alta löytyy muutama puhelimella otettu kuva, sillä lähdin reissuun ollessani vielä kipeä ja tavaraa oli ihan liikaa, joten en jaksanut ottaa järjestelmäkameraa mukaan. Ajattelin sitten kuvata edes vähäsen luurilla postausta varten.


Kävimme sunnuntai-iltana Ravintola Juttutuvassa syntymäpäiväillallisella. Minä kun tosiaan vanhenin tuolla viikolla ja ikää on nyt mittarissa neljännesvuosisata. Alkupalaksi tilasin ceasarsalaatin, joka oli niin hyvää! Pääruoaksi otin kanaa ja bataattiranskalaisia. Jälkkäriksi otimme molemmat panna cotat.


Ruokailun jälkeen ei huvittanut lähteä vielä kotia kohti, joten menimme hetkeksi istuskelemaan The Riff -rokkibaariin. Tilasin glögin ja se oli koristeltu kivasti. Oli hauska istuskella, jutella ja kuunnella rokkia laidasta laitaan.
 

Helsingissä on ihan mukavasti jouluvaloja.


 Forumiinkin oli laitettu kunnon koristeet ja valot.


Maanantaina kävimme ostamassa Antille mikron ja mun oli pakko käväistä samalla Lushilla. Jotain pientä sieltä lähti matkaankin. Aiheesta on luvassa postausta myöhemmin. Lisäksi pääsin käymään ihanassa ekologisia ja eettisiä tuotteita myyvässä Nudgessa, joka sijaitsee tunnelmallisella Yrjönkadulla.


Keskiviikkona oli aika palata takaisin Jyväskylään ja menimme käymään lounaalla Friends & Brgrissa ennen bussin lähtöä. Täytyy sanoa, että hamppari oli tällä kertaa aikamoinen pettymys. Tilasin gluteenittoman kanaburgerin ja se oli todella vetinen ja kana kuiva. Olisin varmasti saanut uuden, jos olisin mennyt valittamaan, hyvä palvelu paikassa kun on, mutta koska bussin lähtö oli lähellä, en jaksanut. Ranskalaiset oli oikein hyviä!

Sitten olikin aika hypätä sinne bussiin ja palailla Jyväskylään. En ehdi käymään Antin luona enää tämän vuoden puolella, mutta alusta vuoden varmastikin ainakin tulen käväisemään siellä. Nyt on meneillään kovat gradunväännöt. Hauskaa maanantai-iltaa kaikille!

Fibromyalgia

18.11.17


Ihmiset saavuttavat unelmiaan. Tekevät suuria asioita. Minulle on saavutus kävellä kolme kilometriä kotiin. Saavutus, joka vaatii sisua ja kyyneleitä. Minä makaan sängyllä ja mietin viidennen miljoonannen kerran, mikä minua vaivaa. Mikä minua on vaivannut viimeiset vuodet, ehkä sittenkin koko elämäni?

Sain taas uuden nimen, toivottavasti lopullisen ratkaisun. Kaiken alun ja juuren, joka on määritellyt minua ehkä enemmän kuin vielä arvaankaan. Syy, miksi ala-asteen liikuntatunnilla opettajatkin nauroivat minulle, miksi en leikkausten jälkeen meinannut oppia kävelemään, miksi olen aina uupunut helposti, miksi lääkärit ovat sanoneet lihaksiani höttöisiksi. Nytkö se selvisi? Niin perustavanlaatuinen asiako selvisi eräänä aivan tavallisen näköisenä harmaana marraskuisena keskiviikkona. Aluksi se tuntui kevyeltä, melkein vain nauroin. Nyt se pistää maahan, on pakko miettiä, pysähtyä, käsitellä. Ehkä homemyrkyt eivät vielä olekaan vallanneet minua täysin, ehkä minun ei tarvitse aina tulla olemaan niin varovainen paikkojen suhteen kuin olen pelännyt. Nyt minulla on toki erilaiset pelot. Mutta jotenkin ne tuntuvat enemmän omilta.

Lihaskipuja, jäykkyyttä, jomotusta, herkkä iho, väsymys, herättyäni unesta tunnen olevani kuumeessa mutta kun nousen en olekaan, kuumotusta, päänsärkyjä, kolotusta, nilkkoihin sattuu, nilkkoihin sattuu. Miten voin olla näin nuori ja tuntea oloni näin vanhaksi?

Mutta sillä kaikella on nimi. Viimeinkin. Se tuntuu melkein onnelta.

Tiimipostaus | Kolme tapaa innostua marraskuusta

9.11.17

Hellou! Marraskuun tiimipostaus tulee nyt erittäin myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Olen nimittäin sairastanut vuosisadan flunssaa ja tuntuu, ettei marraskuu lähde minun osaltani käyntiin ollenkaan. Siksi tuntuu, että joku muu saisi kertoa minulle näitä tapoja innostua marraskuusta, mutta yritetään!


SYNTYMÄPÄIVÄ JA SYNTYMÄPÄIVÄLAHJA


Tämä nyt ei kovin yleismaailmallinen ole, mutta minulla on syntymäpäivä marraskuun 7. päivä, mikä tekee marraskuusta minulle erityisen. Toissapäivänä täytin 25 vuotta ja nyt sitä ollaan lähempänä 50 ikävuotta kuin syntymää, mikä on aika hurjaa. Sain perheeltä lahjaksi uuden talvitakin, mikä tuli enemmän kuin tarpeeseen, kun minulla ei ollut kunnollista talvitakkia. Äidin kanssa käytiin uudessa Kauppakeskus Sepässä takkia metsästämässä ja Haloselta löytyi tämä Covert Overtin nocturne navy -takki. Kyseessä on todella lämmin toppatakki, joten sillä pärjää kovemmillakin pakkasilla. Tuo valkoinen tekokarvareunus viimeistelee tyylin. Tykkään tosi paljon.


ASIOIDEN SUUNNITTELU


Marraskuu on yleensä aika kiireinen kuukausi, kun vuosi lähenee loppuaan ja deadlinet paukkuu. Sen vuoksi on hyvä tehdä selkeä suunnitelma siitä, mitä tekee ja milloinkin, jotta stressi ei saisi ylivaltaa ja keskittyminen pysyisi olennaisissa asioissa. Itsellä ainakin on pari kurssia lopuillaan ja gradua pitäisi tehdä, mitkä tosin ovat hieman jääneet tässä sairastellessa. Suunnittelu on kuitenkin hyvä työkalu stressin vähentämiseksi.


LÄMMIN MUTTA TYYLIKÄS PUKEUTUMINEN


Samalla reissulla, kun metsästimme Haloselta talvitakkia, piti minun etsiä myös uudet talvikengät, kun edelliset olivat nähneet liikaa elämää. Kuljin liian pitkälle liian ohuilla vaatteilla ja kengillä, mikä ei varmasti vaikuttanut hyvällä tavalla tähän flunssaan, joten oli jo korkea aika pistää talvipukeutuminen parempaan kuosiin. Myyjän suosituksesta kokeilin Riekerin nauhallisia nilkkureita ja se oli rakkautta ensi sovituksella. Kokeilin yksiä toisiakin kenkiä, mutta ne eivät tuntuneet läheskään yhtä hyviltä. Harvoin löytää noin helposti kengät, joissa jalat on kuin kotonaan, mutta näin kun kävi, piti kengät ehdottomasti ostaa. Nyt kelpaa kävellä pitkin talvisia maita ja mantuja.


Millä keinoilla sinä innostut marraskuusta? 
Muiden tyttöjen postauksiin löydät tiesi alla olevista linkeistä.
Jenny // Sini // Heli

Lokakuun positiiviset

3.11.17

Lokakuu oli voinnin kannalta paras kuukausi vähään aikaan ja se vaikuttaa luonnollisesti koko oloon ja eloon, joten voi hyvillä mielin sanoa, että lokakuussa oli paljon positiivista! Ahkeran opiskelun ja hommien hoitamisen lisäksi tein paljon kaikkea kivaa, joten kuukausi oli kaikin puolin oikein onnistunut. Mennäänpä sitten tarkemmin niihin mukaviin juttuihin!


☆ En todellakaan meikkaa joka päivä kun menen yliopistolle, vaan menen tämän asian kanssa täysin fiilispohjalta. Silloin kun jaksaa meikata, se piristää sitten sitäkin enemmän. ☆ Pikkuveljeni tyttöystävineen kävi hakemassa yhden lukiokirjan Jyväskylästä ja samalla vietettiin vähän iltaa ja mentiin katsomaan elokuviin Se. Leffa ei ehkä ollut paras mahdollinen, mutta ilta oli oikein mukava. ☆


☆ Meidän Mitä-verkosto on kasvanut syksyn mittaan ja on ollut ihan mahtavaa päästä tutustumaan uusiin tyyppeihin, jotka on kiinnostuneita samoista aiheista kuin itse on. Vietimme hengailuiltaa ja katsoimme The True Cost -dokkarin myöhempää tapahtumaamme silmällä pitäen. Ilta venyi pitkäksi herkkujen ja keskustelun äärellä. Ihan parasta. ☆ 


☆ Opiskelusyksyyn kuuluu erottamattomasti Kauppakadun approbatur ja taas sitä mentiin. Meikäläinen osallistui tapahtumaan jo kuudetta kertaa ja nyt sitä ollaan kaksinkertainen übertohtori. Näiden tyyppien kanssa oli niin hauskaa seikkailla pitkin Jyväskylää. ☆


☆ Antti oli käymässä Jyväskylässä approviikolla. Samaisena viikonloppuna sain lomarahat kesätöistä ja Antti oli aiemmin auttanut minua parissakin jutussa, joten tarjosin meille ateriat Revolutionissa. Oli oikein kivaa syödä ja jutella rauhassa! ☆ Syksyinen Kekkola oli ihan nätti. ☆


 ☆ Mitä-verkoston syksyn ensimmäinen tapahtuma oli Agoralla järjestetty dokkari-ilta. Paikalla oli todella paljon porukkaa ja The True Costin jälkeen käytiin keskustelua Eetti ry:n edustajien johdolla. Kyseessä oli ajatuksia ja kyynelehtimistä herättänyt ilta. Tuli rutkasti lisää inspiraatiota pikamuodin kuluttamisen vähentämiseen. ☆


☆ Minulla oli myös lokakuun puolessa välissä työviikonloppu ja ensimmäisenä työkeikkana oli Paula Vesalan konsertti Pihtipudas-salissa. Konsertti oli yllättävän hyvä ja tunnistin ihmeen paljon biisejä radiosoiton perusteella, vaikka Vesalaa en varsinaisesti olekaan kuunnellut. Juttelin eturivissä vieressäni istuneen hepun kanssa musiikista ja pääsin myös haastattelemaan Pihtiputaalla nuorena asunutta tähtöstä, joten olipahan mukava työilta. ☆


☆ Tänä syksynä raportoin ahkerasti Mestaruusliigassa pelaavan Plokin joukkueen vaiheista, kun olin kyseisenäkin viikonloppuna peliä katsomassa. Mikäs siinä, kun alkaa jo lajin päälle jotain ymmärtämäänkin. ☆ Pihtiputaan reissun jälkeen ehdin vain kääntymään Jyväskylässä, kun nokka jo osoitti kohti pääkaupunkia. Kävin tekemässä parit graduhaastattelut ja ihastelemassa syksyistä Helsinkiä. Yksinkin reissaaminen on ihan mukavaa, kun asennoituu oikein. ☆ 


☆ Helsingistä matkani vei Tampereelle Suskin luo. Harmi, että emäntäni oli kipeänä, mutta toisaalta ahkerointi ja reissaaminen oli verottanut omiakin voimia sen verran, että löhöilyviikonloppu tuli ihan tarpeeseen. Juotiin inkivääriteetä, syötiin Maraboun Creamy Biscuit -suklaata enemmän kuin laki sallii, pelattiin kaikki Menolippu-versiot läpi, katsottiin telkkaria ja löhöttiin. Sunnuntaina ennen lähtöä syötiin kolmistaan sushia, mikä oli oikein namia. Kuvailut jäi tällä kertaa väliin, mutta ensi kerralla nappaillaan otoksia senkin edestä! ☆


☆ Viime viikolla oli tapahtumaa taas vähän isommalla kauhalla annosteltuna. Maanantaina kävimme verkoston porukalla kaupassa ja leivottiin sämpylöitä ja kaksi pellillistä makeita piirakoita. Toiset verkostolaiset olivat leiponeet lisää, joten meillä oli pöytä toden totta koreana, kun tiistaiaamuna pystytettiin meidän Reilua ruokaa -vegaanikahvila Agoran aulaan. Tuottoakin kertyi ihan kiitettävästi, joten tapahtuma oli oikein onnistunut, vaikka ahkerointi veikin voimat aika tehokkaasti. Hyvän asian eteen tekee töitä kuitenkin oikein mielellään. ☆


☆ Kuten pari postausta sitten todettiin, viime viikolle sattui kahdet eri halloween-kekkerit, joten tätä syksyistä juhlaa tuli ainakin vietettyä tänä vuonna ihan kunnolla. Sitsit ja kotibileet olivat oikein hauskat ja mahat tuli täyteen. Ei voi kuin tykätä! ☆

Positiivista marraskuuta kaikille!
Proudly designed by Mlekoshi playground