Vaatevuosi 2015

30.12.15

Rakkaat lukijani, muistatte varmasti, kuinka aloitin tämän vuoden alussa haasteen olla ostamssa vuoden aikana yhtään uusia vaatteita. Kuten on vuoden aikana julkaistuissa postauksissa käynyt ilmi, ei tämä haave ole oikein toteutunut. Asiaa kuitenkin edes jollain tavalla kontrolloidakseni raportoin blogiini suunnilleen kaikki ostokset, jotta pysyisin perillä, kuinka paljon sitä tuleekaan vaatteita ostettua. Lopullinen luku on 38.


Ostin vuoden aikana kahdet uudet farkut, sillä arkipukeutumisessa suosin niitä melkein joka päivä. Vanhat farkut ovat hajoilleet, joten nämä ovat tulleet kyllä tarpeeseen. Hameita tuli ostettua kaksi. Kukkakuvioinen on kirpparilta ja ruutukuviollinen BikBokista. Hameet ovat todella kivoja, mutta näitä on tullut käytettyä vähemmän. Tähän osasyynä on surkea kesäsää. Ei sateella paljoa hameita huvittanut käyttää. Tästä kuvasta unohtuivat Cubuksen kuviolliset shortsit, joita tuli käytettyä aika paljonkin. Lisäksi tilasin Jenkeistä pin-up -tyyliset mustat korkeavyötäröiset shortsit. Ne vain eivät ihantaneetkaan meikän päälle, sillä arvioin koon pahasti yläkanttiin. Vein shortsit sitten pihtiputaalaiselle ompelijalle suurennettaviksi, mutta hän oli sitä mieltä, ettei operaatio onnistu ja lupasi ommella minulle kokonaan uudet. En ole vielä saanut shortseja itselleni, minkä vuoksi niitä ei kuvassa näy.


Yläosia on tullut hankittua useampia, mikä kuvastelee vaateostotottumuksiani. Yläosia on paljon helpompi ja hauskempi ostaa kuin alaosia. Pin-up -vaatekapin kartutukseksi ostin Jyväskylän Underground Storesta punaisen pilkullisen t-paidan ja sinivalkoisen ihanan topin. Kirppareilta sen sijaan on matkaan lähtenyt valko-violetti -raitainen t-paita, ruudullinen tunika, pilkullinen löysä pusero, ruskea pitkä neulepaita sekä mustavalkoinen lyhythihainen paitapusero. Peruspaitoja on ostin valkoisen ja mustan t-paidan ja 3/4-hihaisen mustan paidan. Ruisrockissa vältin matkan festarialueelta majoituskoululle ostamalla valkoisen t-paidan cupcake-taskulla. Perusvaatekaupoista H&M:ltä, Cubukselta ja BikBokista ostin peplum-paidat ja lyhythihaiset. Näistä on tullut eniten käytettyä noita peruspaitoja ja perusvaatekauppojen löytöjä. Pin-up -paitojen käyttö on jäänyt vähemmälle, samoin osa kirpparipaidoista on levännyt kaapin hyllyllä. Useimmat näistä paidoista ovat kuitenkin olleet hyviä ja tarpeellisia ostoksia muutamia noita kirpparipaitoja lukuun ottamatta.


Ulkovaatteita en ostanut kuin Seppälän tarjouksesta valkoisen nahkatakin. Oli ahkerassa käytössä, sillä tuollaisia kesä/välikausitakkeja ei minulla kovin useita ole.


Kenkiä ostin kolmet, sillä kuvassa eivät näy mustat korkkarit, jotka ostin Rovaniemeltä. Nuo ruskeat terveyskengät ovat olleet vuoden paras ostos. Niillä pystyy seisomaan ja kävelemään kaupoilla tuntikausia ilman, että jalat tulevat yhtään kipeiksi. Suosittelen! Merkki on Arcopedico. Toiset kengät eivät yhtä kovassa käytössä ole olleet, mutta käytetty niitä on kuitenkin. Ainoa vyö on kirpparilta ja suurin osa huiveista samoiten. Valkoinen kukkahuivi ja violetti bandana-huivi ovat ulkomaan tuliaisia Krakovasta ja Dublinista. Tässä kuvassa ovat ehkä vuoden turhimmat hankinnat.


Viimeinen kuva sisältää kaikki pin-up -asut, jotka olen vuoden aikana ostanut. Underground Storen valko-musta -pilkullinen mekko, Muotiputiikki Helmen punainen kellomekko, violetti kynämekko Facebookin pin-up -kirppikseltä, musta playsuit Ebaysta ja violetti-valko -pilkullinen kynämekko Dublinista. Nämä kaikki ovat rakkaita ostoksia, en kadu yhtään.

Yhteenvetona sanottakoon, että pin-up -harrastuksen aloittaminen sai haasteen kosahtamaan aika vahvasti. Pin-up -paidat, hameet, suurin osa huiveista ja pin-up -asut hommasin kyseisen tyylin kokoelmaa kartuttamaan. Muista ostoksista peruspaidat ja peplumit, terveyskengät sekä farkut olivat tärkeitä ostoksia. Sen sijaan kirpparilöydöt olivat vähän turhia ja periaatteessa pärjäisin ilman uusia mustia kenkiäkin, mutta varmasti käyttöön nekin tulevaisuudessa tulevat. Vaikeaa on olla täysin ostamatta uusia vaatteita, mutta seula on ollut todella tiukalla. Ilman tätä haastetta nimittäin olisin saattanut ostaa paljonkin enemmän vaatteita. Lisäksi oli todella hyvä kasata vuoden lopulla hankinnat ja katsoa, kuinka paljon ostoksia kertyykään, vaikka tuntuu, ettei juuri mitään ole ostanut.

Suurin plussa haasteessa on se, että monilla kauppareissuilla jätin vaatekaupat kokonaan väliin. Kun en kiertele kaupoissa, en myöskään tule ostaneeksi vaatteita. Monesti kun kaupoille lähti joko pin-up -kamoja etsimään tai kavereiden seuraksi shoppailemaan, tuli ostettua kaikenlaista. Hyvä neuvo siis on: älä mene kiertelemään vaatekauppoja, jos et oikeasti tarvitse jotain, tällöin ei tule osteltua kaikkea pelkästä ostamisen ilosta.

Opin vuoden aikana monia asioita ostokäyttäytymiseeni liittyen, mutta en ole saldoon tyytyväinen. Vaatteettoman vuoteni aikana tehtyjen hankintojen määrä on 38 eli en koe onnistuneeni. Mutta ei hätää, kohta alkaa uusi vuosi ja oman käyttäytymisensä muuttamista voi jatkaa. Julistan täten alkavaksi vaatteettoman vuoden 2016. Toivottavasti ensi vuonna onnistun paremmin!

Lomashoppailut

28.12.15

Oih, olin tuossa äsken elämäni ensimmäistä kertaa paljussa. Kyllä, ensimmäistä kertaa. Olen pitkään haaveillut paljukäynnistä ja nyt se viimein toteutui, kun Antin porukat olivat pihaansa tynnyrin hommanneet. Porukalla sitten lilluttiin lämpimässä vedessä pakkasillassa ja naurettiin oikein urakalla. Tänään siis olen Pielavedellä, eilen sen sijaan kävin äidin, Villen ja Villen tyttöystävän sekä Joelin kanssa Oulussa alennysmyyntireissulla Ideaparkissa ja Zeppelinissä. Mä olen tosi vähän käynyt Oulussa, vaikka ei meiltä Pihtiputaalta sinne ole kuitenkaan kuin se noin 200 kilometriä, joten olen pitkään haaveillut Oulu-visiitistä. Nyt se sitten toteutui.


Tarttuihan sieltä mukaankin sitten kaikkea kivaa. Lisäksi Pihtiputaalla tulee aina kierreltyä ne muutamat kivat kaupat ja monesti niistäkin löytää kaikkea. Ideaparkin Tokmannilta lähti kuusi puoleen hintaan, jäljelle jäi noin 10 euroa. Vahakangas löytyi Ideaparkin Jyskistä, puolentoista metrin pala kustansi reilut viisi euroa. Tokmannilta löysin myös puulastat ja vihkon, jonka tulevasta käyttötarkoituksesta tulen kertomaan täällä myöhemmin tarkemmin. Punainen Kultakeramiikan piirakkavuoka löytyi toissa viikon lopulla kymmenen euron hintaan, alkuperäinen hinta oli noin 23 euroa. Tänään käväisimme vilkaisemassa Kultakeramiikan alennusmyyntiä, mutta ei kovin ihmeellisiä tarjouksia näkynyt. Yksi oli kuitenkin sen verran houkutteleva -kuusi syvää lautasta maksoivat 20 euroa, joten ne lähtivät matkaan.


Pihtiputaalta on ostettu monikäyttöinen kookosöljy sekä Lumenen kulmakarvageeli, peitepuikko ja kulmakynä. Oulun Ideaparkin Life-myymälästä sen sijaan hamstrasin ruskean hennajauheen, nestemäisen detox-kuurin sekä herkälle iholle suunnatun alumiinittoman dödön. Nämä ostin Oulun reissulla ensimmäisenä ja nauroin, kuinka alennysmyynneille lähtevä lopulta ostaa kaikkea muuta kuin tarjoustuotteita. Onneksi Tokmannilta ja Jyskistä lähti mukaan alennettuakin tavaraa.

Sellaisia hankintoja on tullut tehtyä Pihtiputaalla lomaillessa ja Oulun shoppailupäivässä. Olen todella tyytyväinen kaikkiin ostoksiin, sillä ne olivat harkittuja ja tarpeellisia. Esimerkiksi detox-kuurin ostamista olen harkinnut pitkään sekä puisia lastoja tarvitaan todella, sillä hajotin syksyn aikana kaapimen ja muovisen kauhan soosseja väsäillessäni. Toivottavasti nuo kestäisivät vähän pidempään. Lisäksi piirakkavuoka on ollut ostoslistalla jo jonkin aikaa ja kunnollisia syviä lautasia ei meidän keittiöstä vielä löytynytkään.

Oliko kivoja ostoksia? Oletteko ehtineet jo alennusmyynneille?

Minun jouluni

26.12.15

Nyt on tämänkin vuoden joulu vietetty. Ollaan taas kotosalla ja pääsee koneelta katsomaan, millaisia kuvia sitä tuli otettua pyhien aikaan.


Meidän perheen jouluperinteet ovat muuttuneet aika kovastikin vuosien varrella. Kun olin lapsi, joulu vietettiin aina mummulassa. Siellä oli mummu, mummun sisarukset, pappa ja meidän perhe. Mummu ja äiti laittoivat ruokaa, iltapäivällä käytiin pihalla, syötiin jouluateria, lämmitettiin ulkosauna ja joulupukki kävi tuomassa lahjoja. Lahjojen avaamisen jälkeen juotiin kahvit ja ihasteltiin, mitä kukakin paketistaan löysi.


Vuosien varrella tuo meidän joulunviettoporukkamme on pienentynyt ja pienentynyt. Enää jäljellä on vain meidän perhe. Siksi parin viime vuoden joulut olivat melko raskaitakin - silloin erityisesti tuntee tyhjyyden, jonka edesmenneet sukulaiset ovat jättäneet. Parina viime vuonna joulu on mennyt jotenkin muutenkin vähän ohi. Toissa jouluna olimme eräällä pihtiputaalaisella mökillä luodaksemme uudenlaisia joulumuistoja. Mökkireissu ei oikein mennyt putkeen, mistä isä kuulemma sai ajatuksen rakentaa oma mökki. Toimeen sitten tartuttiin ja viime joulu päästiin viettämään omalla mökillä. Viime vuonna oli kuitenkin remonttia porukoiden asunnossa, minun ja Antin muutto uuteen kämppään Jyväskylässä ja lisäksi vielä vähän keskeneräiselle mökille piti viedä kaikki huonekaluista lähtien. Tämän kaaoksen kruunasi mun päässä monta päivää jyskyttänyt migreeni. Joulu meni siis vähän kuin ohi. Sen sijaan tänä vuonna oikein odotin joulua, sillä tuntui, että oli pitkästä aikaa mahdollista viettää kunnon tunnelmallinen joulu.


Ja se onnistui. Nukuimme aattoaamuna pitkään, söimme kotona päiväruuan, kävimme äidin kanssa haudalla ja iltapäivällä lähdimme mökille. Äiti koristeli paikkoja minun ja pikkuveljen kasatessa TV-tasoa parvelle. Puuhien jälkeen söimme jouluillallisen, kävimme saunassa ja avasimme kuusen alle kerääntyneet paketit. Lahjojen jälkeen pelasimme lautapelejä, minkä jälkeen piti jo mennä nukkumaan päivän touhujen väsyttämänä. Minä vain en saanut heti unta, mikä ei yllätä yhtään, sillä olen onnistunut kääntämään unirytmini erittäin lahjakkaasti ylösalaisin tässä viime viikkojen aikana.


Jouluaamuna heräsimme äidin kanssa puoli seitsemän aikaan silmät ristissä ja lähdimme kirkkoon. Siellä ei mitenkään hirveästi ollut porukkaa, mutta enemmän kuin etukäteen aavistelimme. Kirkon jälkeen ajelimme takaisin mökille ja asetuimme vällyjen väliin. Minä nousin ylös joskus yhden aikaan. Ruokailun ja lepäilyn jälkeen lähdimme mummun siskolle vierailulle. Siellä sitten söimme vähän lisää ja takaisin mökille päästyämme minun oli pakko ottaa nokoset. Unien jälkeen pelailimme Trivial Pursuitia ja katkoa. Tänään taas järjestelimme mökkiä, pelasimme Catania ja söimme laatikoiden rippeet pois. Papan sisko kävi kahvilla ja joulukakulla, oli mukava kuulla vanhoja juttuja ja sukulaiskiemuroita. Tämän jälkeen pakkasimme loputkin tavarat ja körötimme kotiin. Joulu oli vietetty.

Huomenna luvassa vähän erilaisia seikkailuita!

Aloitus JKL-BLOGIT -yhteisössä

23.12.15


Heipä hei! 

Ajattelin joulutohinoiden keskeltä vähän kirjoitella blogiin, sillä sain tänään odotetun viestin JKL-BLOGIT -yhteisöltä. Kyseessä on siis sivusto, joka kokoaa jyväskyläläisten ja keskisuomalaisten blogeja yhdelle sivustolle. Sivu toimii Facebookissa ja Instagramissa ja näistä someista löytyy linkkejä valikoituihin postauksiin sekä tietoa alueen blogi- ja vlogitapahtumista. Sivustolta löytyy niin muoti-, lifestyle- ja kauneusblogeja kuin valokuvaus-, sisustus- ja ruokablogeja, joten jokaiselle löytyy varmasti jotakin luettavaa.

Samalla loin blogilleni Facebook-sivut vuosien epäröinnin jälkeen. Nyt Unihiekkaa hiuksissa -blogia voi seurata muiden kanavien ohella Facebookissa, jonne laitan linkkiä uusista postauksista. Sivu löytyy täältä. Käykäähän tykkäilemässä!

JKL-BLOGIT -yhteisön Facebook-sivu löytyy täältä ja Instagram täältä. Käyhään tykkäilemässä ja tutustumassa kaikkiin kivoihin jyväskyläläisiin ja keskisuomalaisiin blogeihin ja bloggaajiin.

Joulupuuhailua

21.12.15

Moikka vaan kaikille! Täällä sitä lomaillaan ja odotellaan joulua. Viikonloppu meni nopsaan ja se koostui kauppareissuista, kaverin näkemisestä ja ennen kaikkea jouluherkkujen leivonnasta. Nyt on makeita herkkuja joulun pyhille!


Lauantaina leivottiin valmiista taikinasta gluteenittomia pipareita. Ostin Paviljongin joulumarkkinoilta kaksi söpöä piparimuottia ja pääsin viimein käyttämään niitä. Toinen muoteista on pikkuinen lintu ja toinen vähän isompi lumihiutale. Oli kiva tehdä vähän erilaisia pipareita. 


Ostin kaupasta vaaleanpunaisen ja valkoisen sokerikuorrutetuubin, joten päästiin myös koristelemaan luomuksiamme.


Leipomisen jälkeen pelattiin Blokusta, mä hävisin!


Sunnuntaina oli vuorossa vehnäpiparien ja joulutorttujen leivonta. Näistä tehtiin perinteisemmän muotoisia, jotta ne erottaa hyvin gluteenittomista versioista. Kannattaa muuten kokeilla tehdä tuollaisia suklaapipareita. Leipoo ensin piparin normaalisti ja antaa sen jäähtyä. Sitten sulattaa suklaata ja levittää sen veitsellä piparin päälle. Antaa jähmettyä ja viimeistelee sokerikuorrutteella. On nätin näköinen ja maistuu hyvältä.


Suklaasta pääsemmekin viimeisimpään leipomusprojektiin, nimittäin suklaataloon, joka on instagramin perusteella tämän vuoden hitti. Pitihän sitä minunkin päästä sitten kokeilemaan. Minulla on traumoja lapsuuden piparkakkutalojen rakennustöistä, sillä talot eivät pysyneet kasassa sokerikuorrutteella ja kerran äiti poltti sormensa, kun sulatimme pannulla sokeria yrittäessämme liittää seiniä yhteen kuuman sokerin avulla. Rakennustyöt jäivät sitten moniksi vuosiksi, kunnes nyt uskaltauduin lähteä suklaan kanssa pytingin pystytykseen.


Epätoivoa, hajonneita seiniä ja hengityksen pidättelyä havaittiin, mutta niin minä vain sain talon tehtyä. Lopulta siitä tuli ihan hieno, vaikkea täydellinen luomus olekaan. Jes!

Fazerin sivuilta löytyvää ohjetta mukaillen tämän talon siis tein. Tarvitaan neljä suklaalevyä, joista leikataan 4x4-kokoiset sivuseinäpalat, 3x4-kattopalat sekä päätyseinäpalat, jotka ovat 6x4-pala, josta leikataan ylimääräiset kolmiot pois. Itse leikkasin vielä 2x2-kokoisen oviaukon, mitä en välttämättä suosittele, sillä kyseinen päätyseinäpala hajosi seinän jäädessä liian ohueksi. Onneksi sai korjattua! Levyä kannattaa käyttää mikrossa muutaman sekunnin ajan, jotta palat eivät hajoile leikatessa. Osat kiinnitetään toisiinsa sulalla suklaalla. Taloa pitää käyttää vaiheiden välissä jääkaapissa, jotta suklaa jähmettyy ja osat kiinnittyvät toisiinsa. Kun talo on valmis, otetaan vihreitä kuulia ja halkaistaan ne, sivellään sileälle puolelle sulaa suklaata ja kiinnitetään. Sokerikuorrutteella voi tehdä koristeluja esimerkiksi oviaukkoon. Talo ja piha viimeistellään tomusokerilla.


Sellaisia joulupuuhia. Ei ole enää montaa yötä aattoon!

Joulu ja kulutus

19.12.15

Luin tuossa hetki sitten puhelimellani Facebookin feedistä Ylen uutisen, jossa kerrotaan kulutuksen vähentyneen. Jutun pääpaino oli joulumyynnissä, joka jutun mukaan aiemmin "lisäsi myyntiä 25 %, niin nykyään joulumyynti tuo kaupan kassaan 20 % enemmän kahisevaa tavanomaiseen myyntikuukauteen verrattuna". Tämä taas on aiheuttanut sen, että vuodesta 2010 lähtien kaupat ovat aloittaneet alennusmyynnin joka vuosi aiemmin.


Jutun mukaan kulutuksen väheneminen johtuu taloudellisesta tilanteesta ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta. Ihmisillä on vähemmän rahaa käytössään, joten ostaminen luonnollisesti vähenee. Esille nousee kuitenkin myös toinen, mielenkiintoinen seikka: ihmiset kuluttavat vähemmän, vaikka heillä olisi rahaa. Tähänkin ehdotetaan syyksi taloudellisesti epävarmoja aikoja ja hallituksen leikkauksia, mutta jutun lopusta löytyy toisenlainen mahdollinen syy, joka sai minut todella iloiseksi. "Kulutushaluttomuuden taustalla voi piillä myös kuluttajien aito huoli esimerkiksi ympäristöstä ja lisääntynyt kiinnostus eettiseen kuluttamiseen ja aineettomiin lahjoihin. 'Kuluttajat haluavat ostaa tavaroita, joista he tietävät, että vastaanottaja haluaa ne. Kuluttajien ajatusmaailmaan ei enää kuulu se, että ostetaan mitä tahansa kunhan ostetaan. Nyt halutaan ostaa vain sellaista, millä on merkitystä.'"


Minä uskon ja toivon, että asia todellisuudessa olisi näin - edes joiltakin osin. Että ihmisten asenteet kuluttamista kohtaan ovat muuttuneet. Että enää ei ostella vain ostamisen ilon vuoksi, vaan tavaroita hankittaisiin tarpeen mukaan, selvitettäisiin tuotannon taustoja ja ostettaisiin mahdollisimman kestäviä ja eettisiä tuotteita. En kehota ketään askeettisuuteen tai kulutuksesta kieltäytymiseen, mutta toivon, että tällainen ajattelutapa saisi vielä enemmän tuulta alleen. On vain totta, että loputon tavaramäärä ei tee ketään onnelliseksi. Pieni kulutuksen vähentäminen ei laske kenenkään elintasoa, vaan päinvastoin. Kun tavaraa on vähemmän ja tuotteet maksavat enemmän, niitä arvostaa enemmän ja niistä saa enemmän irti.


Joulun alla on mielenkiintoista lukea kyseisenlaista uutista, sillä joulu korostaa kuluttamista vuodesta toiseen. Itsekään en mikään puhdas pulmunen tietenkään ole. Muistan, kuinka lapsena minä ja pikkuveljeni saimme ihan älyttömästi joululahjoja. Niitä riittii ja riitti avattavaksi ja koko perheemme kauhisteli tavaran määrää. Lahjoja kun ostelivat vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset. Viime vuodet taas ovat poikenneet tästä kovastikin. Viime ja toissa jouluna päätimme perheen kesken, ettemme osta toisillemme joululahjoja. Viime vuonna vain pari pientä pakettia ja kirjekuorta vaihtoi omistajaa. Tänä vuonna päätimme, että jokainen ostaa kullekin perheenjäsenelle yhden lahjan, jotta aattoiltana jokainen saa avata muutaman paketin. Tämä on mielestäni oikein hyvä järjestely - lahjoja annetaan ja saadaan, mutta niitä ei ole ylen määrin, eikä keltään kulu liikaa aikaa tai rahaa moninaisten lahjojen hankkimiseen.

Kuulostan todella kliseiseltä, mutta aidosti minun mielestäni joulu on rauhallista aikaa perheen kanssa, silloin saa olla, löhöillä, nukkua ja syödä paljon herkkuja sekä nähdä sukulaisia. Lahjat ovat tänä vuonna pieni lisä siihen.

Nautitaanhan rauhallisesta, kestävästä ja stressittömästä joulunajasta!

Lomafiilis

18.12.15

Ah, joululoma! Ei sillä, että viime viikot olisivat opiskelujen puolesta jotenkin erityisen raskaita olleet, mutta silti viimeistenkin velvollisuuksien ja reissujen loppuun saattaminen toi ihanan rennon tunteen. Nyt kun olen Pihtiputaalla porukoiden luona ja on syöty joulutorttuja ja äiti on laittanut kuusen koristeineen esille, alkaa joulumieli hiipiä minunkin epäjouluihmisen sisimpään.


Lähdin Jyväskylästä keskiviikkona ja ajelin Pallosalamalla Puttaalle. Postista oli tullut saapumisilmoitus ja kävin ennen lähtöä hakemassa Vapaudenkadulta pakettini. Se sisälsi Orionin palkinnon, jonka valitsin ostettuani viisi Orionin tuotetta Pihtiputaan apteekista. Palkinto oli valkoinen Taika-purkki täynnä Orionin tuotteita. Purkki on todella kaunis ja paljon isompi kuin kuvittelin. Se sisälsi Aqualan-voiteen, Sebamedin pesunesteen, mansikanmakuisia maitohappobakteeja ja C-vitamiineja. Yllättävän paljon tuotteita tässä palkinnossa, kun vaihtoehtoiset palkinnot olisivat olleet mm. juustoveitsisetti ja pari pyyhettä.


Lomatunnelmissa on kiva löhöillä. Ja voi pitää jumppahousuja vaikka koko kuukauden!


Meidän rivitalossa on tyhjillään oleva asunto, joka aikoinaan kuului meidän papalle. Asunto on ollut vailla asukkeja viitisen vuotta. Sitä on rempattu ja äiti sisustanut kovasti vuosien varrella. Siellä on sitten monet kesät tullut asusteltua ja juhliakin on asunnossa järjestetty, muun muassa Villen rippijuhlat ja minun kandikekkerit. Joululomaksi on aina hyvä saada vähän omaakin tilaa, joten säilytän tavaroitani asunnossa ja nukun yöni siellä, sillä porukoiden kämpässä ei mahtuisi kääntymään, jos omaisuuteni sinne leväyttäisin.

Jouluun on jäljellä vajaa viikko ja edessä on siivousta, leivontaa ja ruuanlaittoa. Täällä on myös ihanan paljon lunta, joten sitä pitäisi päästä kuvailemaan. Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Vegaaniherkkuja

14.12.15

Heippa taas! Olo on kohentunut huomattavasti, vaikka vieläkin on hieman tukkoinen ja väsynyt olo. Pitkät unet auttavat onneksi aina! 

Ajattelin kertoilla vähän ruokajutuista, sillä aiemmin syksyllähän julistin ryhtyväni uudelle ruokavaliolle. Voin ilolla todeta, että ruokatottumusten muuttaminen on parantanut oloani huomattavasti. Jätin siis pois teollisesti tuotetun punaisen lihan sekä maitotuotteet ja aloin noudattamaan jälleen gluteenittomuutta. Eli jos siellä ruudun paremmalla puolella on joku kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivä, suosittelen lämpimästi kokeilemaan gluteenitonta ja maidotonta ruokavaliota  sitä kuulemma jotkut edistykselliset lääkäritkin suosittelevat!

Oloni on parantunut siis huomattavasti. Onko tullut repsahduksia? On ja paljon. Gluteenittomuus ei ole mulle enää mikään iso juttu, mutta joskus kasvis-kasvis-tomaatti -annokset alkavat pänniä yliopiston ravintoloissa ja on pakko saada pizzaa. Juhlintareissuilla pitää saada yöpalaa, joten olen muutamat hampparit laittanut ääntä kohti. Eli vehnän lisäksi olen syönyt myös lihaa. Ja porukoilla isä oli ostanut mulle gluteenittomia ja laktoosittomia pihvejä, joten ei ollut sydäntä kieltäytyä. Ja olen syönyt muutaman joulutortun. Ja laivan buffetissa karjalanpiirakoita ja pipareita aurajuustolla. Ja ja...

En siis ole mitenkään täydellisesti onnistunut noudattamaan ruokavaliotani, mutta repsahdusten jälkeen palataan aina ruotuun. Kuitenkaan ei ole orjallisen pakko noudattaa mitään ruokavaliota ja sen valitettavasti huomaa. Maha toki kiittelee aina välillä, kun on tullut syötyä sopimattomia.

Yksi helpoiten onnistuneista asioista on ollut maitotuotteiden välttäminen, mikä on mielestäni erittäin yllättävää. Oatlyn kauraviili on paljon parempaa kuin kermainen versio, Alpron soijajogurtti on todella hyvää, leivonnassa voi hyvin käyttää soija- tai mantelimaitoa ja leivän päälle voi laittaa Keijua tai hummusta. Ruokajuomista tosin on lähtenyt yksi vaihtoehto, kun maitoa ei pysty juomaan ja soijamaito maistuu niin kaamealta, mutta veden juominen on terveellistä. Maidottomuus on näin ollen yllättävän helppoa, suosittelen kokeilemaan!

Moniin uusiin makuihin on tässä päässyt tutustumaan, joten ajattelinpa tässä postauksessa esitellä teillekin muutamia vinkkejä vegaanisiin herkkuihin. 


Tämä on gluteeniton vegaaninen mustikkapiirakka, jonka päälle on ripoteltu chia-siemeniä. Pohja oli aika paksu ja kuiva, mutta epäonnistuminen ei johtunut reseptistä, vaan siitä, että me paistoimme sen leipävuoassa, koska meillä ei ole sopivan pientä ja järkevää kakkuvuokaa. Täyte oli erittäin nam! Resepti löytyy täältä.


Tämä on ihan parasta. Suikaloi porkkanoista ja kurkuista viipaleita ja laittaa kaveriksi kirsikkatomaatteja ja tekee Oatlyn iMat Fraichesta ja Ranch-jauheesta dipin. Aivan tajuttoman hyvää. Tuo Oatlyn tuote on oikeasti paljon paremman makuista kuin peruskermaviili, sillä maku ja koostumus ovat paljon "kermaisempia" ja täyteläisempiä. Tämän ovat sanoneet myös monet lihansyöjät eli ei miellytä pelkästään minun karaistuneita makunystyröitäni.


Tässä on gluteenitonta ja vegaanista porkkanakakkua. Tämä ei oikein onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä kakusta tuli melkoisen kuiva. Mutta kun päälle laittoi reilusti siirappia ja raastoi vähän vegaanista valkosuklaata niin johan alkoi maistua. Tein kakun pelkällä pohjan ohjeella, mikä saattaa vaikuttaa asiaan. Joka tapauksessa resepti löytyy täältä


Viimeisenä muttei vähäisimpänä Oatlyn suklaajäätelö mansikoilla ja chia-siemenillä. Tuo jäätelö on todella hyvää, vaikka ei nyt tietenkään oikealle kermajäätelölle vedä vertoja. Mutta jos haluaa vegaanisella ruokavaliolla olla, jäätelöön ei homma kaadu, sen verran hyvää tuo on. Vielä parempaa kun laittaa esimerkiksi noita marjoja mukaan.

Tällaista ruokajuttua tällä kertaa. Lähden joko huomenna tai ylihuomenna Pihtiputaalle joululoman viettoon, joten tulossa on varmasti jouluisempaa sisältöä. Vegaanijuttuihin palataan ensi vuoden puolella, sillä suunnittelin tekeväni silloin postausta vegaanisista lounaista ja päivällisistä. Katsellaan! Hauskaa alkanutta viikkoa kaikille!

Kun elää ja on onnellinen

12.12.15

Mistähän sitä aloittaisi? Viime viikonlopun lauantaina laitoin nokkani kohti Lahtea ja pin-up -pikkujouluja. Yövyimme Cumuluksessa, jonne kävimme ensin heittämässä kamat ja sitten suuntasimme Boutique Mollyyn. Siellä järjestettiin meille esittely, josta osalle lähti matkaan tavaraa vähän isommillakin summilla. Minä en opiskelijabudjetillani ostanut mitään. Esittelyn jälkeen piipahdimme hotellilla, minkä jälkeen lähdimme Lahden yöhön. Oli todella mukavaa nähdä kurssikavereita taas pitkästä aikaa!


Keskiviikkona hyppäsin taas bussiin, kun lähdimme Yfi-laitoksen voimin risteilemään Baltic Princessille. YKP-ihmisiä oli mukana reilut kymmenen ja yhteensä Jyväskylästä laivalle lähti noin sata henkeä. Reissu oli aivan mahtava, oli kyllä niin mukavaa vähän päästä matkailemaan fuksikavereiden kanssa. Valvottua tuli puoli yhdeksään ja nukuttua ihan liian vähän.


Risteilyn jälkeen olen kärsinyt mahakivusta ja nyt tuntuu, että flunssakin on pahenemassa kovaa kyytiä. Se tosin ei tällä riekkumisella mikään ihme ole, mutta ei tunnu kivalta siltikään. Tänäänkin mun piti itse asiassa lähteä liikkeelle, mutta olen erittäin onnellinen, että jäin kotiin parantelemaan itseäni. Hearthstonea ja Simsiä on pelattu ihan urakalla.


Ärsyttää ja naurattaa yhtä aikaa tämä terveydentilani. Kyllä sen huomaa, etten minä mikään teräs-Krissu edelleenkään ole ja pitäisi varmaan rajoittaa tahtia, mutta noista reissuista saa niin paljon, että mieluusti vähän kärsin ja makaan kipeänä sohvalla, kunhan vaan saan elää noita hetkiä. Kun laittaa hiuksia monta tuntia hytissä ja puhelee tyttöjen kanssa kaikenlaista, kun tanssii laivan baarissa ihmisten kanssa ja katosta sataa saippuaa kuorruttaen porukan valkoiseksi, kun buffetissa vannoo maha pullottaen, ettei syö enää ikinä, kun seuraavana päivänä yläsängystä kuuluu puoli kolmen aikaan hento kysymys nukkuuko joku teistä enää, kun puoluelaiset laulaa bussin takaosassa kaikkea System of A Downista Kauppaopiston naisiin, tuntee elävänsä ja olevansa onnellinen.


Tämän hinnan olen valmis siitä maksamaan.

Toivolan vanhalla pihalla

7.12.15

Tekemistä on ollut monenmoista taas viime aikoina. Flunssakin on viikon verran vaivannut, mutta toivottavasti tällä kertaa säästyttiin pahemmalta, eikä olo huonone enää. Tänäänkin on ollut oikein touhukas päivä, on tiskattu, käyty kaupassa ostamassa viimeiselle kotiviikolle ruoat ennen kotikotiin lähtöä ja pyykätty. Ilta taas meni kuorohommissa, kun olin KorteForten keikalla Ruusupuistossa, minkä jälkeen mentiin istuskelemaan Sohwiin. Oli hauska ilta!

Viime lauantaina minä, Antti ja Antin vanhemmat mentiin käymään Toivolan vanhalla pihalla. Siellä on ollut 28. marraskuuta alkaen joulupiha, joka piti päästä katsastamaan. Viime vierailusta taitaa olla parikin vuotta. Tunnelma vain ei ollut kovinkaan jouluinen, sillä ruoho vihersi ja aurinko paistoi kirkkaasti.

Toivolan vanha piha on mielestäni kiehtovin yksittäinen paikka Jyväskylässä. 1800-luvulta peräisin olevat vanhat talot muodostavan tunnelmallisen pihapiirin, jossa voi ihailla lampaita, käydä museossa, tehdä käsityöostoksia sekä herkutella Kahvila Muistossa. Pihassa on vanha karuselli, istutuksia ja kivoja lamppuja, mikä saa aikaan ihanan vanhanaikaisen tunnelman.

Vierailu oli oikein mukava ja Muiston kakku vei kielen mennessään. Antaa kuvien kertoa loput.


Hauskaa alkanutta viikkoa kaikille!
Proudly designed by Mlekoshi playground