Olen onnellinen just niin

22.10.14


Täällä mä olen taas, Pihtiputaalla. Luulin, ettei mulla olisi lomaa tänä syksynä ollenkaan, mutta kyllähän sitä saa, kun vaan ottaa. Ei sillä, että viime viikkoina mä olisin opiskelulla päätäni liiemmin vaivannut, mutta kaikenlaista vastuuta, tekemistä, huolta ja murhetta kuitenkin on riittänyt. Viime viikonlopun mä seikkailin etelänaapurissa, Tartossa, kun kävin kyläilemässä mun vaihtarityttösen, Ilonan luona. Siitä reissusta lisää myöhemmin, jahka saan kuvia haltuuni. Uutta kameraani kun en pelkkiin käsimatkatavroihin halunnut änkeä.


Mutta siis, karkasin kotikonnuille rentoutumaan ja viettämään aikaa perheen kanssa. Loppuviikko kuluu täällä, monenlaista ohjelmaa ja pientä tekemistä on luvassa. Mutta rennoilla mielillä. Mä aion nukkua paljon ja pelata liikaa Heahthstonea, peliä, johon Antti mut kivasti koukutti. Tänään laitoin kahdesti ruokaa: päivällä kukkakaalipaistosta ja illalla kasvissosekeittoa. Kiva, kun on joskus aikaa tehdä ruokaa ajatuksella. Ihan hyvää tulikin.


Illalla näin kavereita ja me pelattiin Munchkinia, ihan parasta korttipeliä, jota pelasin näiden heppujen kanssa ensimmäistä kertaa joskus vuosia sitten lukioaikoina ja johon me koukututtiin täysin viime kesänä. Ei kun teetä kuppiin, sipsiä pöytään ja kortit esille.


Loppuilta kului kotona koneella ollen ja porukoiden kanssa jutellen. Lomasta huolimatta yritin vähän vilkuilla Suomen perustuslakia, sillä kuvittelin erään verkkotentin olevan huomenna. Onneksi vilkuilin Optimaa ja huomasin, että se onkin vasta ensi viikolla. Hyvä minä! Tästä näkee, kuinka perillä mä oon tällä hetkellä näistä opiskelujutuista. Toisaalta en ala siitä kyllä murhetimaan, koska pienen elämäni aikana mä olen ehtinyt opiskelujen eteen stressata niin laajasti, että olen oikeastaan ihan iloinen, että välillä voin suhtautua asiaan näinkin. Toivottavasti tekin ehditte rentoutumaan ja nauttimaan syksystä!

Kiitos ei ole kirosana

10.10.14

 


Haloo Helsingin uusi albumi on ihan loistava. Varsinkin Kiitos ei ole kirosana -kappale aiheuttaa kylmiä väreitä ja mä kuuntelen sitä aina vaan uudestaan ja uudestaan. Mä siis istun konellani kuuntelemassa musiikkia, vaikka tänä viikonloppuna mun ja Antin piti olla Tampereella. Meidän piti nähdä kavereita, käydä Hämeenkadun approssa, mennä tupareille ja nauttia elämästä. Mutta kuinkas sitten kävikään.

Tän vuoden piti olla erilainen. Vähän stressiä ja kouluhuolia, paljon elämää, ystäviä, valokuvausta ja uusia kokemuksia, jännittävää elämää. Mutta ihan kuin kohtalon ivana tästä on tullut syksy, joka on sisältänyt paljon stressiä, huolta ja murhetta. Ei juuri ollenkaan ystäviä, valokuvausta ja jännittävää elämää. Mä olen opiskellut, ollut melkein yksin vastuussa yhdestä lehdestä ja puoliksi yhdestä kustantamosta, minkä lisäksi mä olen sairastellut, on ollut flunssaa, kuumetta, maha on ollut kipeä, sekava, sitä on vääntänyt. Mulla on ensi viikolla tulossa iso ja vaativa tutkimus, joka pelottaa mua ihan hirveästi.

Voisi ajatella, että mä olen onneton. Välillä mua ottaakin päähän aika kovasti ja tuntuu pahalta olla niin kipeänä koko ajan. Mutta toisaalta mulla on nyt ollut aikaa olla rauhassa. Mun on ollut pakko rauhoittua ja olla vain. Viettää aikaa Antin kanssa. Katsoa True Bloodia ja Himymiä. Nukkua paljon, levätä ja kuunnella omaa kehoani.


Mä voitin tuossa muutama viikko sitten arvonnassa ja postiin oli tullut mulle sen kunniaksi lokakuun Livbox. Sen kummempaa arvostelua en itse ala tästä tekemään, blogit on niitä varmasti pullollaan, mutta olen todella iloinen tästä yllätyksestä. Mä en voita ikinä arvoinnoista mitään ja muutenkin olen nyt ollut aikamoisella säästölinjalla, joten uudet meikit sattuivat hyvin tähän väliin.

Haha, niin säästölinja. Muuten olen ollut melko tehokkaasti, mutta tuohon yhteen julkaisuun käytin sen kaksikymppiä. Olihan tuo nyt ihan pakko ostaa. Haloo Helsinki on tällä hetkellä Suomen paras bändi ja minä haluan kuunnella sen uusia biisejä autolla ajaessani.

Nyt mä lopetan kirjoittelemisen ja lähden hakemaan Anttia yliopistolta. Reppana on niin ahkera, että on viiteen perjantaina hommissa. Sitten kauppaan ostamaan ruokaa ja kattomaan lisää Himymiä. Tai ehkä välillä jotain muuta. ;)
Proudly designed by Mlekoshi playground