Pääkaupunkivierailu

25.11.13


Viime perjantaina oli hieman erilainen päivä. Minä ja kuusi muuta ylioppilaskunnan kustantamon toiminnassa mukana olevaa tyttöstä laitettiin pakubussin nokka kohti Helsinkiä.


Ensimmäinen päivän kohteista oli WSOY:n kustantamo. Saimme keskustella erään (hyvin kiireisen) kustannustoimittajamiekkosen kanssa ja hän esitteli kustantamoa ja sen toimintaa meille. Istahdimme jonnekin kahvihuoneen tapaiseen tilaan pöydän ympärille modernissa kustantamoympäristössä. Melko lailla mielenkiintoista ja jännittävää!


Esittelyn jälkeen käppäiltiin kylillä Espan suunnilla ja käytiin syömässä Rossossa. Lisäksi kävimme amerikkalaistyylisessä karkkikaupasta, josta hommattiin suussa naksuvaa karkkia. (Kaadoin pussinloput äsken työpöydälleni. Enkä millään jaksaisi siirtää kaikkia tavaroita pois ja alkaa luututa...)


Kuvattiin hienoja vanhoja taloja, jollaisia ei Jyväskylässä näy. Kuin turistit konsanaan.


Toinen tutustumiskohde oli Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamo, joka sijaitsee Mariankadulla ihan ylisuloisessa vanhassa rakennuksessa. Tyttöset huokaili ihastuksissaan kivutessaan portaissa kyseisenlaisessa rappukäytävässä.

Kun pääsimme ylös, meidät istutettiin taas pöydän ääreen ja meille kerrottiin SKS:n kustantamon toiminnasta hyvinkin yksityiskohtaisesti. WSOY:llä huomasi, että raha ratkaisee, kun taas SKS:llä laatu on ykköskriteeri.


Kävimme myös tutustumassa SKS:n 1800-luvun lopulla rakennettuun päämajaan, jossa oli kansanrunousarkisto ja kirjakokoelmia. Aivan mahtava paikka. Eteinen oli alkuperäisessä asussaan eli kelpasi astella sisään rakennukseen. Uskomuksista ja arvoituksista ynnä muista kansanperinteistä kertovista korteista notkuva kansanrunousarkisto vei sydämemme.


Kustantamoista saamamme tietoähkyn jälkeen menimme Liisankadulla sijaitsevaan Chjokoon, jossa oli myynnissä kotimaisia käsintehtyjä suklaita, praliineja sekä erikoismakuisia jäätelöitä. Kelpasi kirjahyllyjen välissä kävelyn jälkeen hengähtää tuolla. Ja alahyllyltä lähti murulle pussukka tuliaisiksi.

Suklaapuodissa istuskelun jälkeen pakkauduimme jälleen pakuun ja radion perjantai-illan eurodance-popitusten saattelemana ajelimme takaisin Jyväskylään, jonne saavuimme illalla väsyneinä mutta onnellisina - ehkä hieman myös viisaampina. Tai ainakin yhtä kokemusta rikkaampina.

Murheellisten kukkien päivä

16.11.13


Jotkin päivät ovat iloisia - toiset onnettomia. Tämä päivä oli murheellinen. Nyt on haudan levossa viimeinenkin isovanhemmistani. Lepää rauhassa, mummu.

Oma pieni elämä

14.11.13

Nyt on torstai. Mitä olen tehnyt tällä viikolla? Minä olen ollut kahdella luennolla, opetellut taittamaan Windowsilla, itkenyt, syönyt Pancho Villan jättimäisen hampurilaisaterian kahden tärkeän kanssa, vieraillut ensimmäistä kertaa painotalossa, nauranut, lukenut epämiellyttäviä tunteita herättävän runokokoelman, katsonut stand up –esityksen, tuskaillut kandin kanssa, lukenut Helsingin Sanomia nauraen asuinkaverini kanssa taittovirheille, kävellyt lempeässä pimeydessä toisen kainalossa pakkasesta kimaltelevan maailman poikki, jättänyt ranskan kurssin kesken, keikkunut tankotanssitunnilla ensimmäisen ja viimeisen kerran, keskustellut, syönyt kahdesti pizzaa yliopistolla, nukahtanut toisen viereen, analysoinut kuvaa ja tekstiä, ajanut pyörällä monia monia kilometrejä.


Sellaista se on, arkielämää. Yhtä aikaa niin tavallista, harmaata ja tylsää - ja tunteikasta, raastavaa ja jännittävää. Tätä me teemme päivästä toiseen; elämme elämäämme ja teemme asioita, joita haluamme ja joita pitää. Se on meille itsellemme elämää suurempaa, paljon ajatuksia, suuria tunteita. Yhden pienen ihmisen elämä. Jossain se on vain numeroita: saldo pankkitilillä, opintopisteitä rekisterissä, paino vaa’alla, numero kännykän muistissa.


Mutta minulle se on paljon. Oma elämäni. Ja nyt kun näin pysähdyn miettimään, minä olen hirveän onnellinen.

Krissu 21 vee

10.11.13

Torstaina vanhenin ja täytin 21 vuotta.


Aamuni alkoi näin ihanasti. Kiitos kämppikseni.


Perjantaisissa pippaloissa sain ruusun.


Ja sinne leipomaani kakkua on vieläkin pala jäljellä.

Prinsessoja ja menninkäisiä

10.11.13

Vaikka Tampereella onkin jonkin verran aikojen saatossa tullut pyörittyä, oli tämä paikka aivan tuntematon minulle. Nimittäin Näsinpuisto.


Lehtikasoja oli paljon. Kaikkiin teki mieli hyppiä ja pöllyttää lehtiä ympäriinsä.


"Mä otin väliaikakuvan sun iloksesi". Ihana!


Söpön lehtilabyrintin uhrit. 


Löydettiin puistosta aivan yli-ihana vanha rakennus. Mä voisin muuttaa tuonne heti.


Menninkäinen havaittu!


Pakollinen kenkulikuva. Tällä kertaa ei tennareita.


Kukkuu!



Loppuun lisää perinteitä. Hyppykuvaa! Kerrankin hyvinkin onnistunut sellainen. Niin kuin oli koko reissu kaikin puolin muutenkin.

Sisähommia

5.11.13

Toissa viikonloppuna kuvattiin muutamat sadat kuvat, mutta vietettiin toki aikaa myös Suskin ja Laurin ihanassa asunnossa tehden kaikkea mukavaa.


Syötiin kasviskeittoa ja salaattia.


Syötiin suklaata, juotiin teetä ja nautiskeltiin panna cottaa.


Pelattiin lautapelejä. Tässä demonstraatio siitä, kuinka tarkkaa pakan kokoaminen voi olla.


Höyryävää kuumaa juomaa, oijoijoi.


Airlanes oli yllättävän hauska peli, sitä tuli muutamat erät vedettyä. Violetteja pieniä lentokoneita, tui tui.


Viikonlopun mestariteos. Tosiaan, joimme siis teetä.


Lopuksi kirjoitettiin muistoja kirjaan. Vielä on kuitenkin muistelota blogin puolella luvassa!
Proudly designed by Mlekoshi playground